Saimaan runokiertue 2008
Aamu Piispanhuvilalla – Saimaan runokiertue 2008
Topi Paalanen – Runokiertue 2008
Saimaan runokiertueen veijarit Puumalassa
Saimaan Runokiertue 2008
Jossain Etelä-Saimaalla Runokiertue 2008
Kuvia Saimaan Runokiertueelta 2008
Menneitä, osa 1: 2008
Käynnistän nyt tällaisen pienen blogikirjoitussarjan jossa muistelen menneitä vuosiani runoilijana ja esiintyvänä taiteilijana. Vaikka tein ensimmäiset runoesiintymiseni jo vuonna 2005, niin 2008 oli monella tapaa merkittävä. Katsaus alkakoot siis tuosta vuodesta.
2008
2008 oli vuosi jolloin henkilökohtaisessa elämässäni tapahtui muutoksia ja 28-vuotiaalla nuorella runoilijalla voi näin jälkikäteen katsoa menneen monella tavalla lujaa. Keväällä olin murtanut molemmat jalkani öisellä dyykkausreissulla, mutta toipilasvaiheeni ei juuri menoa haitannut, vaan liikuin kainalosauvoillani pitkin Tamperetta. Olin muuttanut edellisenä vuonna Pyynikin vanhaan kulkutautisairalaan, jossa toimi TOAS:n hämärämaineinen opiskelija-asuntola. White Housenakin tunnettu talo ansaitsisi oman muistelunsa, mutta ohitetaan se tässä vaiheessa lyhyellä luonnehdinnalla: elämä oli värikästä ja olisi vähättelyä kutsua talon asukkaita eksentrisiksi.

White House eli Pyynikin ylioppilaskoti eli vanha kulkutautisairaala (1897), oma huoneeni oli toisessa kerroksessa, kaiteen takana oikeanpuoleinen vanerilla peitetty ikkuna. Kuva JR 2014
Olin aloittanut opintoni Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksella vuonna 2005 pääaineenani Suomen kirjallisuus. Nykynäkökulmasta olin ikäloppu, eli sen sijaan että olisin ängennyt opintoputkeen suoraan lukiosta, asteli filosofian ylioppilas Rautio kampuksella vasta 25-vuotiaana. Yhtenä keskeisimpänä motivaationani oli halu saada olla rauhassa. Lopetettuani opintoni Tampereen Taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa vuonna 2004 tiesin vain, että halusin keskittyä kirjoittamiseen. Jonkinlainen epäselvä ja monia polkuja harhaillut taiteilijakutsumukseni oli alkanut pikkuhiljaa suuntautua yhä enemmän runoutta kohti. Runouden löytämisestä olen kirjoittanut esseessä ”Olento ja se – merkintöjä ajelehtimisen poetiikasta” (Poetiikkaa III, Savukeidas 2015).
Lue loppuun →