Kuvia Saimaan Runokiertueelta 2008
Menneitä, osa 1: 2008
Käynnistän nyt tällaisen pienen blogikirjoitussarjan jossa muistelen menneitä vuosiani runoilijana ja esiintyvänä taiteilijana. Vaikka tein ensimmäiset runoesiintymiseni jo vuonna 2005, niin 2008 oli monella tapaa merkittävä. Katsaus alkakoot siis tuosta vuodesta.
2008
2008 oli vuosi jolloin henkilökohtaisessa elämässäni tapahtui muutoksia ja 28-vuotiaalla nuorella runoilijalla voi näin jälkikäteen katsoa menneen monella tavalla lujaa. Keväällä olin murtanut molemmat jalkani öisellä dyykkausreissulla, mutta toipilasvaiheeni ei juuri menoa haitannut, vaan liikuin kainalosauvoillani pitkin Tamperetta. Olin muuttanut edellisenä vuonna Pyynikin vanhaan kulkutautisairalaan, jossa toimi TOAS:n hämärämaineinen opiskelija-asuntola. White Housenakin tunnettu talo ansaitsisi oman muistelunsa, mutta ohitetaan se tässä vaiheessa lyhyellä luonnehdinnalla: elämä oli värikästä ja olisi vähättelyä kutsua talon asukkaita eksentrisiksi.
White House eli Pyynikin ylioppilaskoti eli vanha kulkutautisairaala (1897), oma huoneeni oli toisessa kerroksessa, kaiteen takana oikeanpuoleinen vanerilla peitetty ikkuna. Kuva JR 2014
Olin aloittanut opintoni Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksella vuonna 2005 pääaineenani Suomen kirjallisuus. Nykynäkökulmasta olin ikäloppu, eli sen sijaan että olisin ängennyt opintoputkeen suoraan lukiosta, asteli filosofian ylioppilas Rautio kampuksella vasta 25-vuotiaana. Yhtenä keskeisimpänä motivaationani oli halu saada olla rauhassa. Lopetettuani opintoni Tampereen Taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa vuonna 2004 tiesin vain, että halusin keskittyä kirjoittamiseen. Jonkinlainen epäselvä ja monia polkuja harhaillut taiteilijakutsumukseni oli alkanut pikkuhiljaa suuntautua yhä enemmän runoutta kohti. Runouden löytämisestä olen kirjoittanut esseessä ”Olento ja se – merkintöjä ajelehtimisen poetiikasta” (Poetiikkaa III, Savukeidas 2015).
Mutta vuonna 2008 olin jo tekemässä eroa yliopistoon. White Housen aikoina kontaktini tamperelaisiin runoilijoihin avautuivat merkittävästi. Noihin aikoihin muistan tavanneeni runoilija J.K. Ihalaisen ensimmäistä kertaa Pyynikin Portissa, jossa järjestettiin hiljattain edesmenneen Seppo Kulmalan isännöimiä Runokaraoke-iltoja. Jysky oli kutsuttuna runoilijavieraana ja minä taisin käydä lukemassa open micissä Grecory Corsoa. En muista tarkemmin mistä kaikesta puhuimme, mutta mieleen on erityisesti jäänyt miten vanhempi runoilijakollega hyvästellessämme illan päätteeksi kehotti minua ottamaan iisisti. En välttämättä noudattanut aina neuvoja, mutta arvostin kohtaamista ja Ihalaisen runoja.
Pyynikin Portin Runokaraokessa 2008 (kuva Teemu Juutilainen)
Myöhemmin samana vuonna Ihalaisen toimittama Kirjo-lehti julkaisi runojani, lehdessä oli muistaakseni esikoiskokoelmani nimiruno ja eräs toinen kokoelmaan päätynyt runo. Pyynikin Portin Runokaraokessa tapasin myös Arto Lapin, jonka kanssa puhuimme tuolloin ensimmäistä kertaa Raymond Carverin runojen kääntämisestä. Näistä syntyi pitkäaikainen Carverin Valitut runot -projektimme, jonka Sammakko julkaisi vuonna 2013.
Merkittävä sysäys monitaiteellisiin yhteistyökuvioihin tapahtui Rovaniemellä kesäkuussa. Hyvä ystäväni Joonas Martikainen oli muuttanut sinne vuodenvaihteessa ja liittynyt Monitaideyhdistys Pisteeseen. Koska satuin olemaan kaupungissa Joonas yhytti minut mukaan Jutajaiset-festivaaleille sovittuun Pisteen Joki-performanssiin. Kokosin runoistani sikermän jonka työryhmä hyväksyi esityksen rungoksi. Jokiperformanssi vedettiin kahtena päivänä Ounasjoen rannassa. Esityksessä olivat lisäkseni mukana sirkustaiteilijat Mette Ylikorva ja Matti Selin, Joonas Martikainen sekä tanssija Marjo Selin.
Heinäkuussa oli kolmannen Saimaan runokiertueen vuoro. Tämä oli kaikista Saimaan kiertueista ehkä se sekavin, huonosti organioiduin ja kaikinpuolin hirvittävin reissu. Monenlaista sattumaa ja vastoinkäymistä oli matkassa. Koska olimme täysin kykenemättömiä minkäänlaiseen suunnitelmallisuuteen, ratkaisimme päätökset useimmiten heittämällä kolikkoa. Esimerkiksi heti lähtösatamassa, kun piti päättää kiertueen suunnasta. Onnetar määräsi meidät etelä-Saimaalle.
Heti ensimmäisellä keikalla lomapsykoosin pehmentämä motokuski yritti kuristaa minut ja muutenkin tuona kesänä ilmassa oli yleisesti aistittavissa pelkoa ja inhoa suvi-Saimaalla. Saimaan kiertueista olen kirjoittanut artikkelin ”Aavebensaa ja foliohattuja”, joka on ilmestynyt Savukeitaan julkaisemassa Lavaruno-oppaassa.
Syksyllä palasin Tampereelle ja jatkoin opintojani Tampereen yliopistossa. Esiinnyin aktiivisesti Tampereen runokuvioissa ja open stageissa. Taisin noihin aikoihin käyttää aika usein runojen kanssa taustanauhaa.
Marraskuussa järjestettiin Vitus-festivaalit Rovaniemellä, jossa tein ensimmäisen yhteisen performanssin tanssija Marjo Selinin kanssa. Nimesimme duomme Transsi ja sen varjoksi. Transsilla esiinnyimme erilaisissa tiloissa usean vuoden ajan pääasiassa Tampereella ja Rovaniemellä.
Lapin kansa 3.11.2008 kirjoitti Raution ja Selinin demosta
Sain tyrkytettyä itseni keikalle myös Porvooseen, jossa Särö-lehden Mark Mallon järjesti poikkitaiteellisia iltamiaan. Vanhalla taidetehtaalla toimi salakapakka, jonka poliisit joskus seuraavana vuonna ratsasivat ja siitä taisi tulla ennakkotuomiokin. Lukema-klubin keikkareissu on jäänyt monella tapaa positiivisena mieleen. Klubille katsojaksi saapunut päihtynyt A.W. Yrjänä jakoi minulle isällisiä neuvojaan taustanauhan käytöstä. Minulta oli juuri julkaistu Särö-lehdessä essee ”Waltarin jalanjäljillä – kuinka kärpässieni kuljettaa kirjailijan kynää”, mikä kirvoitti keskustelua yleisemminkin tajusteiden kulttuurihistoriasta. Hauskan illan päätteeksi sain koetella kuntoani vielä lumimyrskyssä. Liukastelin lagerikengissäni polviin saakka hangessa kohti majapaikkaa, näky jota runoilijakollegani naureskellen myöhemmin muisteli.
Loppuvuodesta tapasin muistaakseni ensimmäistä kertaa Sanasadon kustantajan Erkki Kiviniemen. Kiviniemi pysäytti minut kadulla. Hän oli nähnyt minun esiintymiseni Kiven open micissä ja kysyi olisiko minulla mahdollisesti runokokoelman käsikirjoitusta. Sanoin että kyllä minulla sellainen on. Erkki pyysi minua keskustelemaan toimistolleen. Tästä sattumasta seurasi myöhemmin esikoiskirjani julkaisu.
Vuoden 2008 esiintymisiä
26.6.2008 ROVANIEMI Jutajaiset-folklorefestivaali, Monitaideyhdistys Pisteen Jokiperformanssi
7.-16.7.2008 Saimaan Runokiertue III, useita esiintymisiä ympäri Saimaata
1.11.2008 ROVANIEMI Cafe Kauppayhtiö, Vitus-festivaalit, Transsi ja sen varjo
23.11.2008 PORVOO. Särö-lehden Lukema-klubi, runoperformanssi
Lue seuraava sarjan seuraava osa täältä
Juha Rautio 