Juha Rautio

Runoilija, muusikko, esiintyvä artisti jne

Mustan kirjaimen juhla — 18.11.2019

Mustan kirjaimen juhla

Art First Records julkaisi runolevyni LAKI-bändin kanssa. Äänitimme albumin raidat livenä 2018 syyskuussa FESTIVAALIN kirjanjulkaisutilaisuudessa Alppilan Huoneessa Helsingissä sekä kellaritreeniksellä Merimiehenkadulla. Digitaalinen julkaisu levystä on kuunneltavissa vain Art Firstin youtube-kanavalla. Fyysisestä julkaisusta lisää myöhemmin.

Juha Rautio: runot, ääni, äänitys ja tuotanto

Johannes Sarjasto: puhaltimet, syntetisaattorit, elektroniikka

Keijo Koskenharju: perkussiot, rummut, elektroniikka

Lähdöt saavat jäädä — 5.11.2019

Lähdöt saavat jäädä

voikukka sulkeutuu,

hetki käy yli

musertumisen kaltaisena luonnosmaisena

pakastunutta mutapolkua koppuraisten vaahteranlehtien

yli voimapaperin rypistettyjen sanomalehtien yli

 

*

 

kilpikaarnapuu kumartuu

poimimaan satelliitin palan maasta

jäätyy kesken liikkeen

aika taipuu

hyväksyvä nyökkäys patsaan ele

lähdöt saavat jäädä ja päättyä tähän

 

*


festivaali kansi

Runofragmentit runokokoelmasta Festivaali (Enostone 2018)

Teosta saa tilattua Enostonen verkkokaupasta hintaan 15€ (sis. postikulut)

Runokurssi 23.-24.11. — 14.10.2019

Runokurssi 23.-24.11.

Vedän pitkästä aikaa runokurssin Helsingissä. Aiheena on runosarjan kirjoittaminen. Tervetuloa mukaan, alla lisää informaatiota.

Kirjoita runosarja!

Kurssilla kirjoitetaan runosarja tai runokokoelman osasto. Kurssi sopii niin omaa runokokoelmaansa tai vaikka runozineä suunnitteleville. Osallistujilla olisi hyvä olla vähintään muutama runoluonnos kirjoitettuna ennen kurssia, mutta myös pidemmälle kirjoitettuja runoja voi tulla hiomaan.

Kurssin ohjaaja Juha Rautio on runoilija, kustannustoimittaja ja kirjoittamisen opettaja.

Kurssin hinta: Nihil Interitin jäsenelle 80€/kurssi, opiskelijalle , joka ei ole jäsen 90€ ja muille ei-jäsenille 105€. Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi laskutetaan etukäteen. Voit samalla halutessasi liittyä yhdistyksen jäseneksi ja hyödyntää jäsenetuhinnan.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 16.11. mennessä: sanni.purhonen@pp.inet.fi

Runokokoelmani julkaistaan 30.8.2019 — 27.8.2019

Runokokoelmani julkaistaan 30.8.2019

69269746_10157600035693169_7002099244391727104_o

Tervetuloa julkkareihin perjantaina 30.8. Päivälehden museoon (Ludviginkatu 2-4, Helsinki).

RUNOKIRJAN JULKAISUTILAISUUS JA TYÖNÄYTE PAINOKELLARISSA 30.8.

Perjantaina 30.8.2019 klo 18.00 Päivälehden Museon Painokellarissa (Ludviginkatu 2–4, Helsinki) julkaistaan Juha Raution viides runokokoelma Sääntö 0. Rautio on yhdessä kuvataiteilija Aleksi Martikaisen kanssa latonut käsin kirjekuoriin vedostettavan kansitaiteen. Yleisö pääsee tutustumaan miten kirjekuoret vedostetaan käsin museon vanhalla pöytävedostimella. Julkaisutilaisuudessa on siis mahdollista saada ostamaansa kirjaan painotuoreet kirjan päällykset sekä itse vedostettu kirjanmerkki.

Rautiota haastattelee näytelmäkirjailija ja dramaturgi Taija Helminen.

 

Runonäyte:

Lämmin veneen pohja puhuu hiljaa
neljää horisonttia
muistatko, vesi? vai oliko se taivas?
kuin kello naksahtaisi parin sekunnin matkan ja pysähtyisi

muisti repeää paukahtaen
sumu nousee tiheämmäksi
jokaisessa tolpassa valot putoavat
samaan keltaiseen rytmiin: tämä tässä on

tämän todellinen kuva, eikä tämän kaltainen
ole mikään tanssi, tiedän
että sumu nousee vaikka se näyttääkin
laskeutuvan kaiken ylle

kuin jokin metaforinen
verho, jolla taikuri peittää temppunsa
ennen kuin ottaa pari askelta sivuun
ja putoaa näyttämöltä

Juha Raution edellisestä kokoelmasta kirjoitettiin näin:

”Vangitsevista runoesityksistään tunnettu Juha Rautio on aiemmissa painetuissa teoksissaan ollut enemmän maksimalisti, lauseiden keskeytymättömään virtaan upottava, beat-henkinen näkijä. Festivaalilla taas juhlii rajansa löytänyt runoilija, jonka tiiviissä teksteissä vellova markkinapuhe liukenee tarkan havainnon pelkkyyteen. Kun aiemmin Rautio salli puhujalleen suoran paatoksen ja julistuksen, nyt hybris on parodian kohde, joka ilmenee ajan tunkiolta löydetyiltä näyttävissä tekstinpätkissä. […] vahva (vai pitäisikö sanoa heikko) antiteesi ihmisen kaikkivoipuudelle, kuvitelmalle, josta runoilijat ovat kärsineet ehkä muitakin enemmän.”
– Nuori Voima 1/19

Teoksen kansipaperina tulee tekijän ja kuvataiteilija Aleksi Martikaisen yhdessä käsinpainama kirjekuori, joka on numeroitu.

78 sivua, pehmeäkantinen
Kirjaa voi myös tilata Enostonen verkkokaupasta: https://enostone.fi

Sääntö 0 ilmestyy elokuussa — 22.7.2019
Festivaalin vastaanotosta — 9.4.2019

Festivaalin vastaanotosta

Elokuussa 2018 ilmestynyt runoteokseni Festivaali on liikkunut kiitettävästi kädestä käteen. Nuoren Voiman vuoden ensimmäisessä numerossa 1/2019 Vesa Rantama ja Maaria Ylikangas esittelevät uusia runokokoelmia ja arvioivat Festivaalin neljällä lyijypainolla. Ote arviosta:

”Vangitsevista runoesityksistään tunnettu Juha Rautio on aiemmissa painetuissa teoksissaan ollut enemmän maksimalisti, lauseiden keskeytymättömään virtaan upottava, beat-henkinen näkijä. Festivaalilla taas juhlii rajansa löytänyt runoilija, jonka tiiviissä teksteissä vellova markkinapuhe liukenee tarkan havainnon pelkkyyteen. Kun aiemmin Rautio salli puhujalleen suoran paatoksen ja julistuksen, nyt hybris on parodian kohde, joka ilmenee ajan tunkiolta löydetyiltä näyttävissä tekstinpätkissä. […] vahva (vai pitäisikö sanoa heikko) antiteesi ihmisen kaikkivoipuudelle, kuvitelmalle, josta runoilijat ovat kärsineet ehkä muitakin enemmän.”

Lue loppuun

Tämäkö oli esittävän runouden päätöspiste? — 8.3.2019

Tämäkö oli esittävän runouden päätöspiste?

IMG_8508.JPG

Menneitä, osa 6: 2013

Uudenvuoden päivänä 2013 seisoin Helsingin länsiterminaalissa tiskillä. Olin pakannut rinkkani ja kaikki tarvittavat varusteet kuukauden residenssijaksoa varten. Mutta virkailija oli sitä mieltä, että tähän lauttaan minulla ei olisi asiaa. En millään meinannut uskoa, etten pääsisi ilman passia Viroon.

”Jos sattuu tarkastus niin sut käännytetään takaisin.”

”Ankara systeemi. Mitä sä ite tekisit tässä tilanteessa?”

Virkailija ei suosittelut, joten soitin kaverille Tampereelle ja pyysin käymään kämpälläni. Neuvoin mistä passi löytyisi, sen voisi ehkä laittaa junan ravintolavaunuun jollekin mukaan. Hetken päästä puhelimeni soi.

”Passi löytyi.”

”Hienoa.”

”Joo. Tää on kyllä mennyt toissa vuonna vanhaksi.” Lue loppuun