Tammikuun yhdeksäskolmatta kaksituhattakolmetoista vuotta ajanlaskumme alun jälkeen

Tammikuun

yhdeksäskolmatta

kaksituhattakolmetoista vuotta

ajanlaskumme alun jälkeen

puoli tuntia ja väri on jo toinen

moottori on luonnonääni

monta moottoria kaupungin

niitä erottaa vain ihminen

minussa soi virta, hiljainen piano

ruumiin soittorasia

olen mittaamatta ollut

mittaavinani

valon muuttuvaa säveltä

tuntenut välähdyksittäin

jatkuvasti pyrkinyt kohti

noita nimeämättömiä seutuja jotka ovat

minulle hetkittäin näyttäytyneet

minun on löydettävä sinne omaa kauttani

kitiininmustat silmäni

kiiltävät ryömivät

lähemmäksi kaksi

marmorikuoriaista

poistun asennostani

ilma tihkuu tapahtumista

maa huojuu, astun askelen pääni päälle

luomet lävistävä valo kieppuu

Maailmanlyriikkaa: Tadeusz Różewicz

RUNOUTENI

ei selitä mitään

ei selvennä mitään

ei julista mitään

ei sisällä kokonaisuuksia

ei täytä toiveita

ei luo uusia pelisääntöjä

ei ota osaa leikkiin

sillä on rajattu paikkansa

joka sen on täytettävä

ellei se ole salattua puhetta

ellei se puhuttele omaperäisesti

ellei se hämmästytä

nähtävästi niin on oltava

se on kuuliainen omalle välttämättömyydelleen

omille mahdollisuuksilleen

ja rajoituksilleen

se itse häviää itselleen

se ei täytä minkään paikkaa

eikä mikään voi sitä korvata

se on avoin kaikille

vapaa kaikista salaisuuksista

sillä on monta tehtävää

joiden mittaiseksi se ei koskaan tule

Näin kirjoitti puolalainen Tadeusz Różewicz (s. 1921). Lue loppuun

Ota kivi

ota kivi

aseta kiven päälle

kivi ja ota kivi aseta

kiven päälle kivi ja ota kivi

aseta kiven päälle kivi

 

odota

kiven päälle lumi

lumen päälle jäljet

jälkien päälle eksyminen

eksymisen päälle pelko

pelon päälle ylpeys

ylpeyden päälle kiima

kiiman päälle häpeä

 

odota

häpeän päälle rajat

rajojen päälle muuri

muurin päälle vartija

vartijan päälle univormu

univormun päälle kunnia

kunnian päälle oikeutus

oikeutuksen päälle historia

 

odota

ota kivi

aseta kivi huolellisesti

historian päälle kivi

jonka päällä pyöveli

tekee vain työtään

runo teoksesta Häkki (2011)

Kuuntele

Tapahtuminen tapahtuu mutta joskus se on hidasta. Vuonna 2011 valmistelimme Agit-Cirkin Syvä-esitystä. Tutustuin tuon projektin myötä saksalaissyntyiseen muusikkoon Antye Greieen. Saman vuoden heinäkuussa harjoittelimme työryhmän kanssa Hailuodossa ja kirjoitin siellä esitystä varten tekstin. Antye kertoi levyprojektistaan ja pyysi minulta tuota nimenomaista tekstiä levylle. Syksyllä palasin Tampereelle ja yhtenä iltana äänitin runoni vaatekomerossani ja lähetin sen Antyelle.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin levy on ilmestynyt. Tuosta samaisesta Hailuodossa kesken treenien kirjoittamastani tekstistä, jonka myöhemmin äänitin vaatekomerossani Pirkankadulla on tullut AGF:n  juuri ilmestyneen Kuuntele-levyn nimiraita. Runo löytyy myös uusimmasta kirjastani, Istu laulu. Levyä voi kuunnella Spotifyssä ja ostaa useista nettikaupoista.

Sorrettujen kyyditsijä

(Kirjoitus julkaistu alunperin Kaltiossa, 2/2011)

Paul Polansky: Mustalaistaksi, 
Savukeidas 2011, 128 s. (suom. Ville Hytönen)

Serbiassa mustalaiskylässä asuva amerikkalainen kirjailija Paul Polansky on kirjoittanut useita teoksia romanien elämästä. Hän työskenteli 2000-luvun alussa alueella vapaaehtoisena ja kyyditsi autollaan romaneja, joilla ei ollut oikeutta vapaaseen liikkumiseen, eikä myöskään autoja. Romanit nimesivät Polanskyn auton mustalaistaksiksi.

Mustalaistaksin runot antavat äänen Kosovon romaneille. NATO:n pommittamassa Kosovossa sodan suurimpia häviäjiä ja uhreja olivat romanit. Heitä vihasivat ja vainosivat yhtä lailla albaanit, serbit, kansainväliset avustusjärjestöt kuin YK. Sodan jälkeisen maailman kasvot piirtyvät kirjaan suruineen ja iloineen. Lue loppuun

Ansioni mukaan?

Jo vuosien ajan olen listannut typistävin sanamuodoin elämääni, jatkuvasti ajatellut ansioluetteloni julkisivun kiilloitusta. En tiedä missä määrin, jos ollenkaan, se on edistänyt taiteellista toimintaani, mutta niin sanotulle sielulleni se on tehnyt mittaamatonta vahinkoa. Kerta toisensa jälkeen minä alistun peliin. Hävettää katsoa peiliin ja myöntää, että olen synnynnäinen mukautuja, vaikka hyvin tiedän että pitäisi asettua vastaan. Yhtä kaikki. Aikaa ei ole, on vain maatuvan aineksen uhma. Asun ja työskentelen Tampereella.

Snyderin luonto

Gary Snyder, while visiting Lama Govinda with Peter Orlovsky, Joanne Kyger, & Allen Ginsberg near Kausani, India. The view is of Himalayan peaks Trisul, Nanda Devi and Panchchuli. Early Spring 1962. c. Allen Ginsberg Estate.

(Kirjoitus julkaistu alunperin Kaltiossa 1/2012 verkkoartikkelina)

Reilun vuoden aikana on beatkirjailija Gary Snyderia (s. 1930) suomennettu vihdoin lisää. Aikaisemmin Snyderiltä on suomeksi ollut luettavissa ainostaan valitut runot,Virtaavan veden musiikkia (Palladium Kirjat 1994, suom. J. K. Ihalainen). Syksyllä 2010 ilmestyi Tero Tähtisen suomentama esseekokoelma Erämaan opetus (Practice of the Wild) ja kesällä 2011 J. K. Ihalainen jatkoi Snyderin runojen suomentamista teoksella Loputtomat vuoret ja vedet (Mountains and Rivers Without End). Lue loppuun

Kaaoksen runoilija ja poeettinen terroristi – Hakim Bey

(Kirjoitus julkaistu aiemmin Kirjo 4/2009)

Hakim Bey: TAZ, esseekokoelma,
suomentanut Mikael Brygger, 170 sivua, Savukeidas 2009

Hakim Beyn (oikealta nimeltään Peter Lamborn Wilson, s.1945) pääteoksena pidetty TAZ  ilmestyi alun perin 1991. Savukeitaan kustantamassa suomennoksessa on nimiosion lisäksi eri lehdissä 1984-1989 ilmestyneitä lehtisiä poeettisesta terrorismista sekä tiedotteita ontologisesta anarkismista. Lue loppuun