(Kirjoitus julkaistu aiemmin Kirjo 4/2009)

Hakim Bey: TAZ, esseekokoelma,
suomentanut Mikael Brygger, 170 sivua, Savukeidas 2009

Hakim Beyn (oikealta nimeltään Peter Lamborn Wilson, s.1945) pääteoksena pidetty TAZ  ilmestyi alun perin 1991. Savukeitaan kustantamassa suomennoksessa on nimiosion lisäksi eri lehdissä 1984-1989 ilmestyneitä lehtisiä poeettisesta terrorismista sekä tiedotteita ontologisesta anarkismista.

Bey yhdistelee kirjoituksessaan mm. avantgarde-estetiikkaa, uskontotiedettä, esoteerisisia kirjoituksia, sufilaisuutta, itämaista mystiikkaa, filosofiaa, myyttejä, radikaalia yhteiskuntatiedettä sekä anarkistisia teoreetikkoja. Beyn runollinen ja eri aineksia yhdistelevä tyyli tuo paikoin mieleen tietyt beat-kirjailijat kuten Ginsbergin tai Burroughsin.

Kirjan ensimmäinen osa KAAOS: lehtisiä ontologisesta anarkismista on kirjan villeintä antia. Se vyöryy hurjasti, lähes manifestimaisessa sävyissä kohti poeettisen terrorismin mahdollisuuksia. ”KAAOS EI KOSKAAN KUOLLUT. Veistämätön muinaislohkare, ainoa palvottava hirviö, eloton & välitön, ultravioletimpi kuin mikään mytologia (Babylonia edeltäneiden varjojen kaltainen), alkuperäinen, erottamaton olemisen ykseys, yhä levollisesti sädehtivä kuin assassiinien mustat viirit, satunnaiset ja ikuisesti huumatut.”

Lehtisten otsikoita ovat mm.: Amour Fou, Villilapset, Pakanuus, Taidesabotaasi, Assassiinit, Kaaosmyytit, Pornografia, Rikos sekä Taikuus. Poeettista terrorismia käsittelevien lehtisten rinnalla Bey kuljettaa teoriaansa myyttisestä Kaaoksesta. Kaaos tuntuu olevan myös TAZ:n muodossa. Aiheiden käsittelytapa on ennemmin lyyrisen (tai maagisen) syklistä kuin proosallisen (tieteellisen) lineaarista.

Toinen osio Ontologisen anarkismin liiton tiedotteita sisältää mm ohjeet malaijilaisen mustan djinnin kirouksen soveltamiseksi poeettiseksi terroriteoksi sekä Päätöslauselma 90-luvulle: Pop-kulttuuri boikottiin. Poeettinen terrorismi saattaa aiheuttaa lukijassa nihilistisiä konnotaatioita. Beyn ontologinen anarkismi kuitenkin sanoutuu toistuvasti irti nihilismistä: ”’Yhteiskunnallista nihilismiä’, kyllä – mutta ei gnostilaisen itseinhon kuollutta nihilismiä. Vaikka se olisi rajua & karkeaa, jokainen kolmannen silmän omaava voi nähdä erot mullistavan elämänmyönteisyyden taiteen & taantumuksellisen kuolemankaipuun taiteen välillä.”

Kirjan kolmas osa, TAZ (Temporary Autonomous Zone) käsittelee viidenkymmenen sivun verran tilapäistä autonomista aluetta. Se mitä Bey TAZ:lla käsittää ei ole helposti referoitavissa. Bey laajentaa oppinutta ja kirjavaa palettiaan. Vapaata autonomista aluetta käsitellään niin piraattiutopioiden historian, osittain vanhentuneen tietoverkkoteorian kuin antropologian, okkultismin sekä alusta asti mukana kulkeneen kaaoksen käsitteen kautta.

Kirjoittamishetkellään TAZ oli etenkin tietoverkkojen osalta vielä utopiaa, mutta osuu monissa ennusteissaan oikeaan. Pelkäksi ennustajaksi Bey ei kuitenkaan missään vaiheessa halua jäädä: ”TAZ on utopistinen siinä mielessä että se esittää vision intensiivisemmästä arkipäivästä, tai kuten surrealistit saattaisivat sanoa, elämän lävistymisestä ihmeellisellä.”

Bey viljelee läpi tekstin omia uudiskäsitteitään kuten psyykkinen nomadismi, ontologinen anarkismi, paleotolismi, kaaoslingvistiikka sekä soveltava hedoniikka. Vaikka Bey avaa käsitteitään käytännön esimerkein, vaatii TAZ:n haltuunotto harrastuneisuutta monelta alueelta. Kirjan kulttuurinen konteksti on, kuten todettua, laaja.

Tärkein kysymys vielä: Mitä on TAZ? Yksi Beyn vastauksista kuuluu näin. ”TAZ on ainoa mahdollinen ”aika” ja ”paikka” taiteelle, joka tapahtuu pelkästä luovuuden leikin nautinnosta, joka todella myötävaikuttaa niihin voimiin jotka saavat TAZ:n ilmenemään ja pysymään koossa.” Vähän samansuuntaisesti kuin esimerkiksi situationistit TAZ pyrkii kadottamaan taiteen tuotteena.

Suomentaja Mikael Brygger on onnistunut tekemään TAZ:sta ymmärrettävän suomennoksen. Suomentajan huomautuksissa on linkki alkutekstiin. Tämä on hieno juttu, harvoin pääsee vertailemaan käännöstä näin helposti. Edellä mainitusta osoitteesta löytyy kattavasti myös muita Beyn kirjoituksia sekä haastatteluja. Brygger lupaa huomautuksissaan lisätä kirjan ideologian mukaisesti aiheeseen liittyvää materiaalia internetiin, mutta ainakaan tämän arvion kirjoittamishetkellä osoitteesta ei löytynyt materiaalia, toivottavasti asia korjautuu.

Juha Rautio