Juha Rautio

Runoilija, muusikko, esiintyvä artisti jne

Tämäkö oli esittävän runouden päätöspiste? — 8.3.2019

Tämäkö oli esittävän runouden päätöspiste?

IMG_8508.JPG

Menneitä, osa 6: 2013

Uudenvuoden päivänä 2013 seisoin Helsingin länsiterminaalissa tiskillä. Olin pakannut rinkkani ja kaikki tarvittavat varusteet kuukauden residenssijaksoa varten. Mutta virkailija oli sitä mieltä, että tähän lauttaan minulla ei olisi asiaa. En millään meinannut uskoa, etten pääsisi ilman passia Viroon.

”Jos sattuu tarkastus niin sut käännytetään takaisin.”

”Ankara systeemi. Mitä sä ite tekisit tässä tilanteessa?”

Virkailija ei suosittelut, joten soitin kaverille Tampereelle ja pyysin käymään kämpälläni. Neuvoin mistä passi löytyisi, sen voisi ehkä laittaa junan ravintolavaunuun jollekin mukaan. Hetken päästä puhelimeni soi.

”Passi löytyi.”

”Hienoa.”

”Joo. Tää on kyllä mennyt toissa vuonna vanhaksi.” Lue loppuun

OHJELMISTOKUTSU: Tarjoa ohjelmaa Lahden runomaratonille 2019 — 28.2.2019

OHJELMISTOKUTSU: Tarjoa ohjelmaa Lahden runomaratonille 2019

OHJELMISTOKUTSU

Lahden runomaraton on kahdettakymmenettä kertaa järjestettävä kaupunkifestivaali, jonka tapahtumissa runous elää monissa muodoissaan. Festivaali järjestetään 14.–16.6.2019, ja sen taiteellisena johtajana toimii allekirjoittanut.

Festivaalille voi tarjota ohjelmaa 28.2. asti. Olemme kiinnostuneita paitsi runoesityksistä, myös erilaisista taiteiden välisistä lähestymisistä. Teokset voivat olla sisätiloihin tai ulkotilaan suunniteltuja. Lähettäkää kuvaus esityksestänne, tekniset tarpeet ja palkkiotoiveenne. Ohjelmisto julkaistaan toukokuussa.

(Koska tänään on viimeinen hakupäivä, lupaan lukea myös vähän myöhästyneet hakemuksetkin)

Teostarjoukset osoitteeseen juha.t.rautio@gmail.com

Juha Rautio

 

36254287_2061760050520409_5925849954059812864_o

Viime kesän festivaaleilla Djami Sezostre (BR) & Djangomania @ Runomaraton goes Green Grass. #greengrassmusic Photo: Mátyas Stoller

Transsi ja sen varjo — 23.12.2018

Transsi ja sen varjo

Lapin kansa 3.11.2008
Lapin kansa 3.11.2008 kirjoitti Raution ja Selinin demosta

Transsi & sen varjo oli minun ja tanssija Marjo Selinin poikkitaiteellinen duetto, jonka aineksina olivat Raution tuolloin vielä julkaisemattomat runot ja äänimaailma sekä Selinin liike. Transsi oli alituisessa liikkeessä ja muutostilassa, teimme usein aivan erilaiset setit, eri äänitaustat, eri runot ja liikekieli tietenkin improna. Teosta esitettiin yhdeksän kertaa 2008-2010.

Lämmittelimme teoksen nyt Rovaniemellä ja esitimme sitä kaksi kertaa. Tähän 20.-21.12.2018 esitettyyn retrospektiiviseen rekonstruktioon käytimme esimmäisen Transsi ja sen varjo -esityksen (1.11.2008 Vitus-festivaaleilla Cafe Kauppayhtiössä) biisilistaa joka ihme kyllä löytyi arkistoista.

Olipa monia tunteita herättävä juttu palata henkisille rikospaikoille. Aaveet kymmenen vuoden takaa ottivat meidät hyvin kyytiin. Kuvista kiitos Mette Ylikorva. Valot ja skenografia Riikka Vuorenmaa. Glögit ja far out Joonas Martikainen. Tapahtuman tuotanto Piste Kollektiivi.

 

Juha Rautio & LAKI — 26.9.2018
Suomen luonnon päivän kunniaksi — 27.8.2018

Suomen luonnon päivän kunniaksi

Lauantaina 25.8 oli merkkipäivä, jonka soisi olevan meille kaikille se tärkein päivä vuodessa, siis Suomen luonnon päivä. Kulkiessani lähimetsän läpi kirjastolle mietin, voisinko tehdä enemmän ympäristön ja luonnon puolesta. Luonnossa liikkuminen ja virkistäytyminen on meille itsestäänselvyys, mutta monimuotoista luonnonmukaista metsää on koko ajan vähemmän ja etenkin etelä-Suomessa niitä saa etsimällä etsiä kansallispuistot ja suojelualueiden ulkopuolelta. Lue loppuun

Luovan kirjoittamisen kursseja — 21.8.2018
Laulun istumisesta ja muista ekstaasitekniikoista — 15.8.2018

Laulun istumisesta ja muista ekstaasitekniikoista

153646

Menneitä, osa 5: 2012

Vuonna 2012 kirjoitin ns. runotrilogiani päätösosaa. Olin saanut Kordelinin rahastolta yhden kuukauden apurahan, jonka varassa keskityin tammikuussa kirjoittamaan. Kuukauden jälkeen olin jo suhteellisen pitkällä käsikirjoitukseni kanssa. Nimi ”Istu laulu” oli ainakin jo valikoitunut ja julkaisustakin alustavasti sovittu seuraavalle vuodelle. Carver-käännökset kulkivat vielä rinnalla ja niiden julkaisukin oli jo pariin kertaan siirtynyt kustantajan muiden kiireiden vuoksi. 2011-12 talvena harjoittelimme myös Rovaniemellä tulevaa Syvä-esitystä varten. Kevään aikana treenijaksoja oli muistaakseni ainakin pari Rovaniemellä ja yksi Helsingissä. Tämä video edelliseltä syksyltä kuvaa valmistautumista esitykseen:

Lue loppuun

Uuden kokoelman koevedos saapui painosta — 14.8.2018
”Ai mä oon Suomessa?” — 8.8.2018

”Ai mä oon Suomessa?”

Menneitä, osa 4: 2011

Vuoden 2011 tärkein juttu oli varmasti toisen runokokoelmani julkaisu. Olin aloittanut kirjoittamaan uutta käsikirjoitusta välittömästi esikoisteokseni jälkeen, joten sain toisen kokoelmani valmiiksi puolessatoista vuodessa. Häkki julkaistiin 11. helmikuuta Runokauppa Kattilan synttäreillä. Siinä missä esikoista tyypillisesti hiotaan liiallisuuksiinkin asti, pyrin toisessa kokoelmassani rennompaan ilmaisuun. Kirjan esitetyin runo lienee Manifesti, jonka olin kirjoittanut jo pari vuotta aikaisemmin junamatkalla Pieksämäeltä Joensuuhun. Olen varmasti vuosien varrella vetänyt sen satoja kertoja erilaisille yleisöille.Häkki (Sanasato 2011)

Vuoden ensimmäinen esiintymiseni oli Galleria-rajatilassa, jossa Aleksi Martikaisella oli näyttelyn avajaiset. Tuosta näyttelystä bongasin Häkin kansikuvan. Aleksin grafiikkaa oli myös kahden seuraavan runokokoelmani kuvituksena.

Helmikuussa esiinnyimme Samuli Männistön kanssa Runokaupan synttäriklubilla, jossa myös Häkki julkaistiin. Julkkareissani esiintyi myös Joose Keskitalo. Seuraava dialogi on jäänyt mieleen.

JOOSE: Seuraava biisi kertoo kärpäsistä.

KIRSI KUNNAS: Mistä?

JOOSE: Kärpäsistä.

KK: Ai kun kiva.

Seuraavana päivänä Männistö-Rautio esiintyi osana Elävän kirjallisuuden festivaalin ohjelmistoa. Werstaan Höyrykonemuseossa nähtiin kenties ensimmäinen versio monitaiteellisesta teoksesta nimeltä Manifesti, joka sai ensi-iltansa vasta 2014 ja jota esitämme edelleen aika ajoin. Lue loppuun

Hiljainen tilaus ja itsensä kiusaamisen filosofia — 7.8.2018

Hiljainen tilaus ja itsensä kiusaamisen filosofia

Menneitä, osa 3: 2010

Kirjoittajana tarvitsen tietysti myös sellaisia kausia jolloin keikkoja ei ole, vaikka enhän minä sitä vielä tuolloin osannut niin ajatella. Ehkä näin jälkeenpäin hyvä, ettei yhden kokoelman julkaisseelle runoilijalle ollut vielä hirveästi kysyntää. Olisin varmasti ottanut kalenterin täyteen keikkoja, jos sellaisia olisi ollut.

Jostain syystä minulla on harvoin keikkoja tammikuussa. Vuosi 2010:kin alkoi esiintymisien osalta vasta helmikuussa Runokaupan syntymäpäiväklubilla ja seuraavana päivänä Elävän kirjallisuuden festivaaleilla

Esikoisteoksestani oli tullut vasta yksi kritiikki paikallisessa Aamulehdessä. Niina Hakala kirjoitti siitä myönteiseen sävyyn ja ystävällisesti suositteli kokoelmaa kirjahyllyyn hankittavaksi. Teoksesta kirjoittivat kevään aikana myös Lumooja, Kirjo sekä Nuori Voima. Tyypillisesti esikoisteos saa enemmän huomiota, yksikään myöhemmistä kokoelmistani ei ole saanut näin montaa kritiikkiä. Lue loppuun