Päivän skannaus

Karri Kokon mainio kirjallinen aikakauslehti Jalokiviä ja kiikareita sekä Jan Hellgrenin teokset uuden Niin & Näin -lehden kuvituksina saivat minut aktivoitumaan. Olen pitkään suunnitellut tekeväni kollaaseja skanneria hyödyntämällä, mutta toisinaan matka suunnitelmista käytäntöön on selittämättömän pitkä.

Pian ilmestyvän uuden runoteokseni kantta varten otin skannerin käyttöön. Päästyäni alkuun skannailussa olen jatkanut sitä. Tänään tein sarjan kokeiluja, joista yksi oli tällainen. Teatterikiikarit, paperiveitsi ja hieman postikortilla liikuttelua skannauksen aikana. Kuva on käsittelemätön:

Sääntö 0:sta Runousvuodessa

”Runous tuntuu erityisen vaikealta, kun keskeislyriikasta tuttua yhtä selkeää puhujaa ei ole. Kuka tunnelmoi? Kuka puhuu viisaita? Kuka rakastaa? Kuka pelkää kuolemaa tai puhuttelee jumalaansa? Mitä merkitsee se, että kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa missä tilanteessa tahansa— ja luultavasti myös sanoo sen? Kun opettelee sietämään näitä epäselviä puhekuvioita, runous alkaa muuttua kiintoisaksi. Työstön kohteesta tulee itsestään työkalu. Juha Rautio ratkaisee monen puhujan ongelman hauskasti. Useammassakin runossa rivin tai muun tekstikappaleen eteen on laitettu ikään kuin puhujan tai repliikin merkiksi sana ÄÄNI. Jos runossa on useampia ”ääniä”, nämä äänet tai puhujat on numeroitu.” – Karri Kokko

69269746_10157600035693169_7002099244391727104_o

Karri Kokon mainio blogi Runousvuosi on käsitellyt viime päivinä elokuussa ilmestynyttä Juha Raution viidettä runokokoelmaa Sääntö 0:aa.

Tekijä kiittää mielenkiintoisista ja tarkkanäköisistä pohdinnoista lukijaansa ja suosittelee lämpimästä seuraamaan Kokon blogia.