Uusimmat 2024
Juha Raution uusi romaani Hyönteistaulu tuli syyskuussa painosta. Helmikuussa 2024 julkaistiin runokokoelma Jokainen epäilys ennen tätä ja tämän jälkeen.
Juha Rautiolta on julkaistu tähän mennessä kymmenen kaunokirjallista teosta. Teoksia voi tilata klikkaamalla kirjojen kansia sivupalkista. Viimeisimpien teosten tilaamista suosittelen kustantajalta suoraan. Voit myös laittaa viestiä ja kysyä vanhempia teoksia.
Juha Rautio has published ten works of poetry and fiction to date.
Hyönteistaulu (2024)
Valvontapanta, vapaaehtoinen maanpako, aaveet, upottava taide, hirsijumit, verkosta poistettu aineisto, kuolemankellot, nelikuumittarit, neulat, timanttilaikka ja myrkkypullo. Hyönteistaulu yhdistelee aineksia yli lajirajojen. Juha Raution romaaneissa mikä tahansa on mahdollista.
21.1.2025 Hyönteistaulu Tuikkupalkintoehdokkaana!
Arvioita:
Raution tavassa katsella maailmaa hiukan vinksahtaneen, kieron huumorin kautta on tyypillistä itäsuomalaisuutta. Moralisointi ja suora paheksunta ei tähän maailmaan mahdu. Vakavistakin ja järkyttävistäkin asioista täytyy osata kertoa pilke silmäkulmassa ja virne kasvoilla. Tämän Rautio taitaa hyvin. […] Yhteenvetona Hyönteistaulusta voi sanoa, että se on hallittu ja eheä kokonaisuus. Kiinnostavaa kirjassa on myös se, kuinka paljon se pystyy kertomaan niin vähin sanoin. Ehdottomasti tekijänsä paras romaani.
Uutta auringon alla -kirjablogi
Jo aloitus kuvaa hyvin kirjan sisältöä. Tarinat ovat jonkin tarinan keskeltä ja kerronta etenee epälineaarisesti. Kerronta ei ole kuitenkaan sekavaa vaan hyvin etenevää, ja se on selkeästi ja kiinnostavasti kirjoitettu. […] Kerronta on väljää ja kiehtovaa. Lukijalle annetaan tilaa omille ajatuksille ja tulkinnoille. Kielellisesti teksti on rikasta; sanoilla ja ajatuksilla leikittelyä, josta syntyy yllättävää huumoria.
Viikon kirjavinkki, Arabianrannan kirjasto
Raution ilmaisu on tiivistä lyhytproosaa, jossa lakoninen vuoropuhelu kohtaa väliin tihentyneeksi tiivistyvän pohdinnan tai sirpaleisuuden. Asioita ei selitellä halki, kerronta teoksen hyönteisten nimillä otsikoiduissa luvuissa etenee yhtä pidättyväisenä kuin kuvaamansa henkilötkin ovat. Siksipä tekstiin tuntuu jäävän vielä tilaa useampien lukukertojen löydöille.
Satunnainen ohilukija -kirjallisuusblogi
84.2
200 s. Sidottu
ISBN 978-952-399-142-2
Jokainen epäilys ennen tätä ja tämän jälkeen (2024)
kuorma-auto peruuttaa
keskellä tietä
kerrostalon kokoinen varjo
heittää harkon
koskettaa kielellä muurin pieltä
Mihinkään tai keneenkään ei voi enää luottaa. Kasvava valvonta puristaa. Suurimman osan ajasta on viisainta pitää akku irrotettuna. Nettiparanoiasta ja tiedon polarisaatiosta ammentava Jokainen epäilys ennen tätä ja tämän jälkeen on Juha Raution seitsemäs runokokoelma.
82.2
ISBN 978-952-3991-09-5
Random-karaoke (2022)
Random-karaoken maailmassa saavutetusta edusta eli omasta työpaikasta kiinni pitäminen on työn tärkein sisältö. Työelämän laidoille jää vain laulaminen, jota on kaikissa olosuhteissa pakko jatkaa. Romaani kuljettaa meidät mäkihyppääjien, entisten runoilijoiden ja hämäräperäisten multalaisten matkassa kisakaupungin kaduilta jonnekin todella kauas.
”Elämän algoritmien pitäisi olla sellaisia, että ne eivät veisi suosittujen kappaleiden soittolistalle vaan aina vaan kauemmas tunnetusta.”
Romaani. 252 sivua.
Trad. (2021)
”Lukutapojen mahdollisuudet avautuvat runonsäkeistä kuin kimppu, ja horisonttien määrä ylittää näkökentän. […] Juha Rautio luottaa kirjassaan säerunouteen, ja tekstien pituudet vaihtelevat tuottaen tarvittavaa liikettä. Rytmi elää, hengittää ja polveilee.”
Tuomas Aitolahti, Runografi
”Rautio tietää, ettei kieli ole totta. Siksi hänen runonsa ovat usein ohuella kynällä kevyesti piirrettyjä kuvia tai pensselillä maalattuja akvarelleja. […] Trad. on yksityisten visioiden kautta kirjoitettu haavoittuvan kokemismaailman vilpitön ja kaunis tulkinta.”
Erkki Kiviniemi, Kulttuuritoimitus 28.11.2021
Sunnuntain rajat (2020)
”Runoilijana ja muusikkona tunnetun Raution esikoisnovellikokoelma avaa hykerryttäviä näkymiä 2000-luvun Suomessa sivullisiksi tuntevien ihmisten elämään.Taitavasti rakennetut ja rajatut novellit ovat uusi ovi koomiseen ahdistukseen. Raution kieli mukautuu sujuvasti kunkin novellin teemaan ja luo voimakkaasti tunnelmaa.”
Savonia palkintoraati
”Rautio on haka sekä ihmisten lähikuvaajana että lyhyen draaman punojana.”
Teppo Kulmala, Savon Sanomat 18.12.2020
”Raution novellikokoelma on jatkumoa suomalaisen novellitaiteen uudelle nousulle. Merestä ja Haanpäästä on ajallisesti kuljettu novellitaiteessa pitkä matka, mutta pohjavirtauksissa ollaan silti ihmisyyden peruskysymysten äärellä. Raution tapa tulkita seilaavaa ihmistä tiivistyy ovelasti viimeiseen novelliin “Eräs odysseia”. Kuten hyvän novellin, myös Raution matkan näissä omintakeisissa novelleissa toivoisi jatkuvan.”
Matti A. Kemi, Kaltio 5/2021
”Rautio käyttää puhekieltä ja kielen monia rekistereitä oivaltavasti. Hän taitaa yhtä hyvin traagiset tiivistykset kuin komiikan monivalotuksen. […] Sunnuntain rajat –teoksessa hän kirjoittaa koivuklapiproosaa sanan lämpimimmässä merkityksessä. Runoudessa koeteltu sanakirves pilkkoo ja pinoaa tragikoomisia syrjätymistarinoita tikkuisella tarkkuudella ja hellyydellä.”
Niina Holm, Nuori Voima 2/2021
Sääntö 0 (2019)
”Runous tuntuu erityisen vaikealta, kun keskeislyriikasta tuttua yhtä selkeää puhujaa ei ole. Kuka tunnelmoi? Kuka puhuu viisaita? Kuka rakastaa? Kuka pelkää kuolemaa tai puhuttelee jumalaansa? Mitä merkitsee se, että kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa missä tilanteessa tahansa— ja luultavasti myös sanoo sen? Kun opettelee sietämään näitä epäselviä puhekuvioita, runous alkaa muuttua kiintoisaksi. Työstön kohteesta tulee itsestään työkalu. Juha Rautio ratkaisee monen puhujan ongelman hauskasti. Useammassakin runossa rivin tai muun tekstikappaleen eteen on laitettu ikään kuin puhujan tai repliikin merkiksi sana ÄÄNI. Jos runossa on useampia ”ääniä”, nämä äänet tai puhujat on numeroitu.”
Karri Kokko, Runousvuosi-blogi
”Kekseliästä, nokkelaa runoutta, joka ei kuitenkaan tyhjene kikkoihin. Juha Raution runokokoelma Sääntö 0 esittelee taitavan tekijän osaamista monelta puolelta, mutta tärkeintä on itse runous, sen aikaansaamat vaikutukset lukijassa. Poeettista värinää on miellyttävän paljon.”
Tekstiluola-blogi
Festivaali (2018)
”Vangitsevista runoesityksistään tunnettu Juha Rautio on aiemmissa painetuissa teoksissaan ollut enemmän maksimalisti, lauseiden keskeytymättömään virtaan upottava, beat-henkinen näkijä. Festivaalilla taas juhlii rajansa löytänyt runoilija, jonka tiiviissä teksteissä vellova markkinapuhe liukenee tarkan havainnon pelkkyyteen. Kun aiemmin Rautio salli puhujalleen suoran paatoksen ja julistuksen, nyt hybris on parodian kohde, joka ilmenee ajan tunkiolta löydetyiltä näyttävissä tekstinpätkissä. […] vahva (vai pitäisikö sanoa heikko) antiteesi ihmisen kaikkivoipuudelle, kuvitelmalle, josta runoilijat ovat kärsineet ehkä muitakin enemmän.”
– Nuori Voima 1/19
Tuopin hintainen 1 (2017)
Istu laulu (2013)
”Tekstien tunnelma ja asetelma on taattua Rimbaudia, Gingsbergiä ja Dylania– beatrunouden kotimaisia mestareita unohtamatta (…) Rautio syyllistyy lajityypille ominaiseen poseeraamiseen kuitenkin varsin harvoin, ja kokoelman keskeislyyrinen, flanööraava puhuja on useimmiten hyvää seuraa.”
– Turun Sanomat 30.6.2013
Häkki (2011)
”Raution runoissa on kiistatonta yhteiskunnallisuutta, mutta mihinkään maailman lävistävään ajattelukehikkoon niitä ei voi sulkea. Häkin runot tunnustavat väriä, joka on niiden oma.”
– Nina Holm, Kiiltomato
”Suomalaisen runon uudessa aallossa Juha Raution (s. 1980) toinen kokoelma Häkki tuo henkilökohtaisen kokemuksen lähelle yleisempiä kulttuurisia näköaloja ja yllättäviä, maailmassa pesivien katastrofien siemeniä. (…) Häkki on monia ajatuksia ja assosiaatioita herättävä runokokoelma, voitto tekijälleen.”
Hannu Waarala, Keskisuomalainen
Olen matkinut kaikkia lintuja (2009)
”Olen matkinut kaikkia lintuja puolustaa hyvin paikkaansa runohyllyssä.”
Aamulehti 30.12.2009
”Kaiken kaikkiaan Raution teos on lupaavan nuoren runoilijan näyttö.”
Kirjo 1/2010
”Monikerroksiset ja -vivahteiset runot kannattaa makustella useaan otteeseen, sillä ne maistuvat joka kerta vähän uudelta. Ja vielä vähän paremmalta.”
Lumooja 3/2010
”Rautiota vaara uhkaa myös siksi, ettei hän juuri ota etäisyyttä, kirjoita kollasia tai mieti ironista pastissia, vaan hakee omaa ääntään.”
Nuori Voima 1/2010
Juha Rautio 